Vastuullisuus

Luisteluliiton tavoite on yhteistyötahojensa kanssa järjestää osallistavaa ja liikunnallista toimintaa, joka noudattaa reilun pelin sääntöjä. Vastuullisuus kuuluu reiluun peliin ja se näkyy mm. urheilijoiden sekä urheilutoimijoiden yhdenvertaisena kohteluna sekä antidopingtyön edistämisenä.

Antidoping

Yhdenvertaisuussuunnitelma


Antidoping

Suomen Luisteluliiton lähtökohtana on sataprosenttinen sitoutuminen antidopingtoimintaan ja Maailman Antidopingtoimisto WADAn antidopingsäännöstöön, ISU:n sekä Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöön.

Antidopingohjelman tavoitteet ja toimenpiteet

Antidopingohjelman tavoitteena on määrittää ne toimenpiteet, joilla liiton, sen seurojen toiminnassa mukana olevien urheilijoiden, urheilijan tukihenkilöiden, valmentajien sekä luottamus- ja toimihenkilöiden antidopingtyöhön liittyvä tietous päivittyy säännöllisesti.

Kaikki lisenssin hankkineet urheilijat ja jäsenmaksun maksaneet seurat ovat automaattisesti sitoutuneet säännöstöön, sekä noudattamaan liiton antidopingohjelmaa.

Ohjelman tavoite on pitää luistelu-urheilu puhtaana dopingista säännöllisellä ja mahdollisimman kattavalla antidopingkoulutuksella ja -kasvatuksella, opettaa terveitä ja kestäviä elämänarvoja sekä asenteita rehdin urheiluhengen ja siten yhteisten sääntöjen kunnioittamisen kautta turvata urheilijoiden, kaikkien eri toimihenkilöiden sekä urheiluyleisön oikeus reiluun ja puhtaaseen kilpailuun.

Tavoitteiden lisäksi

  • määrittää liiton antidopingtyön vastuualueet ja tehtävät
  • tehdä yhteistyötä antidopingtyötä tekevien tahojen kanssa
  • harjoittaa avointa, säännöllistä ja tehokasta viestintää antidopingasioissa
  • ehkäistä antidopingtyöhön mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä ja väärinymmärryksiä.
  • vaikuttaa lajin kansainväliseen antidopingtyöhön

Tavoitteisiin pääsemiseksi Suomen Luisteluliitto

  • jakaa aktiivisesti ”Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa” -julkaisua seuroille sekä leireillä, ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa, seurakoulutuksissa ja muissa koulutustilaisuuksissa osanottajille. Liitto jakaa myös SUEK:n muuta materiaalia
  • jakaa aktiivisesti antidopingtietoutta (mm.”Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa” -julkaisu, toimistopalaverit, henkilöstöpäivät) henkilöstölle ja luottamusmiesorganisaatiolle
  • tekee aktiivista yhteistyötä WADAn ISU:n, ADT:n ja Olympiakomitean kanssa antidopingtyön toteuttamiseksi ja kehittämiseksi (lääketieteelliset kokoukset, osallistuminen kv. tilaisuuksiin)
  • on huolellinen ja huomioi säännöstön velvoitteet urheilijoiden, valmentajien, managerien, henkilöstön, seurojen ja muiden mahdollisten tahojen kanssa tekemissään sopimuksissa
  • huolehtii osaamisestaan ja vastuistaan aiheeseen liittyvissä kriisi-ja muissa tiedotusyhteyksissä

Kaikessa antidopingtyössä pääpaino on ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä

  • kasvatus ja koulutus, pelisääntökeskustelut, tiedotus ja viestintä
  • urheilija- ja valmentajasopimukset, työsopimukset, yhteistyösopimukset

Luisteluliiton antidopingohjelmassa linjatut antidopingtoimenpiteet ovat osa liiton vuosittaista toimintasuunnitelmaa.

Antidopingohjelma on julkaistu liiton kotisivuilla, (http://www.luisteluliitto.fi/luisteluliitto/antidopingohjelma) ja SUEK:n suek.fi sivuilla

Erivapaudet

Mikäli  urheilijan sairauden hoito vaatii jonkin urheilussa kielletyn lääkeaineen tai menetelmän käyttöä, niin hoidolle voidaan hakea erivapautta WADA:n vahvistaman kansainvälisen erivapausstandardin mukaisesti. SUEK:n lajikohtaisen tasomäärittelyn piiriin (tasomääritykset ovat nähtävissä SUEK:n kotisivuilla (www.suek.fi) kuuluvien urheilijoiden tulee iästään riippumatta hakea erivapaudet SUEK:sta etukäteismenettelyllä. SUEK:n erivapauspäätös koskee kansallisen tason urheilijaa ja kansallisen tason kilpailuja Suomessa. Menettelystä urheilijan lääkityksen erivapaudesta SUEK:n kotisivuilla (https://www.suek.fi/en/erivapaus-urheilijan-laakityksessa).

Jos urheilijalla on jo ennestään SUEK:n myöntämä erivapaus, liiton urheilutoimenjohtaja ohjeistaa urheilijoita kansainvälisten erivapauksien hakemiseen liittyvissä asioissa. Kansainvälisiin urheilutapahtumiin osallistuvat urheilijat hakevat erivapautta kansainväliseltä lajiliitolta.

Tasomäärittelyn ulkopuolella olevien urheilijoiden tulee. hakea erivapautta vasta takautuvasti  (mahdollisen dopingtestin jälkeen) sen osoittamiseksi, että kiellettyjen aineiden tai menetelmien käytölle on ollut erivapauden myöntämiseksi edellytetyt lääketieteelliset perusteet.

Jos urheilijalla on jo ennestään SUEK:n myöntämä erivapaus, liiton urheilutoimenjohtaja ohjeistaa urheilijoita kansainvälisten erivapauksien hakemiseen liittyvissä asioissa.

Antidopingtyön organisointi ja vastuualueet

Hallitus

Suomen Luisteluliiton hallitus kantaa vastuun antidopingtyön koordinoinnista ja asianmukaisesta järjestämisestä ja hyväksyy antidopingohjelman. Käytännön toteutuksesta ja seurannasta vastaavat urheilutoimenjohtaja, toimistopäällikkö ja liiton palkkaamat valmentajat.

Urheilutoimenjohtaja

Urheilutoimenjohtaja vastaa kansainvälisistä yhteyksistä, työntekijöiden työsopimuksista ja yhteistyösopimuksista, toimii yhdyshenkilönä ISU:n ja SUEK:n testauspooliin kuuluvien urheilijoiden sekä valmennusryhmien olinpaikkatietoihin liittyvissä kysymyksissä. Hän toimii myös yhteystyössä ym. tahojen testauspoolin luomisessa ja ylläpitämisessä. Lisäksi urheilutoimenjohtaja seuraa ISU:n myöntämiä erivapauksia sekä tilaa mahdolliset kansainväliset kisatestit.

Urheilutoimenjohtaja vastaa siitä, että maajoukkueissa ja valmennusryhmissä olevat urheilijat (urheilijasopimusten yhteydessä antidopingsäännöstöt), valmentajat ja muut toimi- sekä tukihenkilöt sitoutuvat SLL:n antidopingohjelmaan.

Maajoukkueiden leiritiedot aikatauluineen toimitetaan SUEK:lle automaattisesti, samoin mahdolliset muutokset ohjelmiin. Koti- ja ulkomaanleireistä toimitetaan majoitus- ja harjoituspaikat, leiriaikataulut ja kilpailutiedot .

Maailmanennätyksen tehneeltä urheilijalta ja joukkueelta vaaditaan negatiivinen dopingnäyte, jotta ennätys voidaan virallisesti hyväksyä. Testi tulee tehdä kilpailupäivänä. Ennätyksen tehtyään urheilijan tulee itse huolehtia dopingtestiin menosta lajin sääntöjen edellyttämällä tavalla.

Urheilutoimenjohtaja huolehtii nuorten luistelijoiden antidopingkoulutuksesta ja tilaa tarvittaessa maajoukkueille antidopingkoulusta sekä huolehtii siitä, että urheilijoilla on riittävästi tietoa aiheesta.

Urheilutoimenjohtaja osallistuu SUEK:n järjestämiin tilaisuuksiin ja liittopalavereihin.

Urheillutoimentjohtaja on velvollinen informoimaan kilpailujärjestäjiä dopingtestauksen mahdollisuudesta.

Toimistopäällikkö

Toimistopäällikkö vastaa siitä, että antidopingkoulutus on huomioitu liiton omassa valmentajakoulutuksessa. Liitto vastaa tasojen 1-2 koulutuksista ja SUEK tason 3 koulutuksesta.

Toimistopäällikkö vastaa lisäksi liiton valmentajakoulutuksessa käytettävän koulutusmateriaalin antidopingosuuden päivityksistä yhteistyössä SUEK:n kanssa. Vähimmäistavoitteena on, että koulutukseen osallistuvat tuntevat Suomen antidopingsäännöstön ja tietävät, mistä hankkia aiheeseen liittyvää lisätietoa. Valmentajakoulutuksen lähtökohtana tasoilla 1-3 on valmentajan työn perustaminen eettisesti kestävään arvopohjaan, joka perustuu urheilijan ja sääntöjen kunnioittamiseen.

Toimistopäällikkö vastaa vuosittain toteutettavasta urheilijakoulutuksesta Toimistopäällikkö vastaa siitä, että liiton kilpailujärjestäjä-, henkilöstö-, luottamus- ja seuratoimija- sekä muussa koulutuksessa jaetaan antidopingtietoutta.

Urheilutoimenjohtaja ja toimistopäällikko osallistuvat SUEK:n järjestämiin tilaisuuksiin ja liittopalavereihin. Urheilutoimenjohtaja vastaa antidopingkoulutusten tilauksista.

Antidopingohjelman seuranta ja päivittäminen

Antidopingohjelman päivitys tarvittaessa tehdään SLL:n urheilutoimenjohtajan ja hallituksen sekä muiden vastuullisten tahojen kanssa. Ohjelman toteutumista seurataan ja toteutuminen kirjataan liiton toimintasuunnitelmaan. Toimintaan käytettävä määräraha budjetoidaan liiton budjettiin.

Ohjelma julkistetaan liiton ja SUEK:n internetsivuilla. Päivitykset ilmoitetaan seuratiedotteissa, urheilijoita ja valmentajia informoidaan myös leireillä.

Viestintä

Antidopingasiat ovat keskeisessä osassa SLL:n viestinnässä. SLL:n henkilökunnalta edellytetään työsopimukseen tehtävän kirjauksen mukaisesti ehdottoman kielteistä suhtautumista dopingiin sekä aktiivista osallistumista antidopingtyöhön, minkä tulee näkyä jokaisen SLL:n työntekijän omassa viestinnässä.

Kaikki SUEK:lta saatu materiaali toimitetaan urheilijoille ja valmentajille toimistopäällikön toimesta.

Antidopingpykälät sopimuksissa

Liiton ja sen valmennusryhmiin kuuluvien urheilijoiden välisissä kirjallisissa yhteistyösopimuksissa, valmentajien kirjallisissa valmentajasopimuksissa, henkilökunnan työsopimuksissa, sekä yritysten kanssa tehtävissä yhteistyösopimuksissa on antidopingpykälä. Sopimustekstit päivitetään vuosittain, sekä myös uusia sopimuksia tehtäessä.

Urheilijat ovat sitoutuneet yhteistyösopimuksissaan antidopingtoimintaan ja dopingvalvontaan kulloinkin voimassa olevien antidopingsäännöstöjen mukaisesti. Mikäli urheilijan todetaan syyllistyneen dopingrikkomukseen sopimuskauden aikana, urheilijalle määrätään rangaistus dopingrikkomuksesta, lisäksi SLL voi purkaa valmennustukisopimuksen ja periä sopimuksen perusteella maksetun taloudellisen tuen takaisin. SLL on myös oikeutettu sopimussakkoon.

Valmentajat ovat sitoutuneet valmentajasopimuksissaan noudattamaan voimassa olevia antidopingsäännöksiä. Mikäli valmentajan todetaan syyllistyneen dopingrikkomukseen sopimuskauden aikana, valmentajalle määrätään rangaistus dopingrikkomuksesta ja lisäksi SLL voi purkaa valmentajasopimuksen ja periä sopimuksen perusteella maksetun taloudellisen tuen takaisin.

Liiton henkilökunnan työsopimuksissa on purkupykälä, jonka mukaan työntekijän työsopimus voidaan purkaa, jos hänen todetaan edesauttaneen dopingin käyttöä tai olleen puuttumatta dopingin käyttöön.


Yhdenvertaisuussuunnitelma

Suomen Luisteluliitto haluaa toimia esimerkkinä ja edelläkävijänä. Liitto haluaa omalta osaltaan tuoda esille erilaisia yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä näkökulmia järjestötyössä ja urheilun kentässä sekä omassa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä suoraa ja välillistä syrjintää.

Yhdenvertaisuuskysely 2015

Yhdenvertaisuuskysely ja suunnitelmat ovat osa työhyvinvoinnin kartoitusta ja auttaa osaltaan kehittämään työhyvinvoinnin seurannan painopisteitä sekä tarpeen mukaan korjata eriarvoiseen kohteluun johtavia käytänteitä.

Yhdenvertaisuuskysely toteutettiin VALO:n kyselyn pohjalta kesän 2015 aikana. Lajiliitossa vastaajien kesken vallitsee yleinen mielikuva osallistumisen helppoudesta ja ympäristön suvaitsevaisuudesta. Vastaajat ovat kokeneet Luisteluliiton toiminnan pääpiirteittäin yhdenvertaiseksi. Kehityskohteina mainittiin erityisryhmien, mm. vammaisten ja vähävaraisten toiminnan järjestäminen.

Muutama kyselyyn vastaajista oli kokenut törmänneensä syrjintää kertaluontoisesti, sen arveltiin tapahtuneen iän, sukupuolen tai mielipiteen vuoksi. Vastaajat kaipasivat myös toimintaohjetta syrjintätapauksien varalle ja tietoa, miten niitä käsitellään.

Tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut

  1. Runsaampi tiedonjako erityisryhmien tapahtumista, lajikokeilusta ja harrastusmahdollisuuksista
  2. Toimintaohje syrjintätapausten varalle
  3. Yhdenvertaisuustavoitteiden seuranta

Toimenpiteet ja vastuut yllä lueteltuihin kohtiin

  1. Liiton viestinnän aktoiviminen: Sisäinen viestintä, Some ja nettisivut (osa-alueiden viestintävastaavat)
  2. Nimetään vastuuhenkilöt ja kirjoitetaan ohje sekä yhdenvertaisuustavoitteet mm. liiton nettisivuille (puheenjohtaja, urheilutoimenjohtaja, toimistopäällikkö)
  3. Toteutetaan yhdenvertaisuuskysely kahden vuoden välein (toimistopäällikkö)

Miten ja miksi yhdenvertaisuussuunnitelma laadittiin?

Yhdenvertaisuussuunnitelma tehtiin ensisijaisesti Luisteluliiton tarpeisiin ja liiton näkökohdista. Sen tarkoitus on myös viestiä liiton jäsenseuroille yhdenvertaisuuden tärkeydestä ja jakaa tietoa yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytyksistä järjestötoiminnassa. Yhdenvertaisuussuunnitelma toimii myös valtionavun hakemista ajatellen, yhtenä hakemuksen osana.

Suunnitelman rakentaminen aloitettiin toteuttamalla yhdenvertaisuuskysely, joka lähetettiin liiton työntekijöille, liittohallitukselle ja työryhmien jäsenille. Kyselyn pohjana käytettiin VALO:n räätälöimää yhdenvertaisuuskyselyä. Sen avulla kerättiin tietoa tämänhetkisestä yhdenvertaisuustilanteesta ja saatiin kattava kuva yhdenvertaisuustilanteesta pikaluistelun järjestökentässä. Yhdenvertaisuussuunnitelman painotukset ja toimenpide-ehdotukset muotoiltiin kyselyn tulosten perusteella.

Prosessin vastuuhenkilönä toimi Suomen Luisteluliiton järjestökoordinaattori Elina Kalminen. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa olivat mukana liittohallituksen jäsenet, liiton työryhmien jäseniä sekä toimiston henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä. Valmiin suunnitelman hyväksyi Suomen Luisteluliiton liittohallitus. Suunnitelman toteutumista tarkastellaan vuosittain, kysely uusitaan tarvittaessa, viimeistään suunnitelman päivityksen yhteydessä.

Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa?

Yhdenvertaisuuden perusajatus on se, että kaikki ovat samanarvoisia ja ketään ei saa syrjiä henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan tarkoita kaikkien ihmisten kohtelemista samalla tavoin, vaan voi tarkoittaa myös lähtökohtien ja mahdollisuuksien tasavertaistamista. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa yhdenvertaisuuden edistämiseen, ja tasa-arvolaki kieltää syrjinnän.

Mitä syrjintä tarkoittaa? Mitä laki nimeää syrjinnäksi?

Yhdenvertaisuuslain 3. luku keskittyy yksilöimään syrjinnän kiellot.
Perusmuotoisena 3.luvun 8§ 1 momentti kuuluu seuraavasti:

8§ Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

8§:n toisessa momentissa kielletään välitön ja välillinen syrjintä. Luvun 3 pykälissä määritellään välitön ja välillinen syrjintä, positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus, erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet, häirintä ja vastatoimien kielto.

Mikä on työntantajan näkökulma ja vastuu työyhteisön yhdenvertaisuudesta?

Yhdenvertaisuuslaki mainitsee työnantajan velvollisuuksista seuraavaa (YL 1325/2014, luku 2, 7§)

7§ Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.

Työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valitulla luottamusmiehellä tai, jos tällaista ei ole valittu, työsopimuslaissa tarkoitetulla luottamusvaltuutetulla tai muulla sellaisella henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Sama oikeus on myös työsuojeluvaltuutetulla.

Tasa-arvolaissa mainitaan seuraavaa työnantajan velvollisuuksista (TL 609/1986, 6§)

6§ Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa
Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat

1) toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;

2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;

3) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa;

4) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;

5) helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin; ja

6) toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.

Yhdenvertaisuuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
Tasa-arvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609