Historia

Suomalainen pikaluistelu lähti liikkeelle sekä kansallisesti että kansainvälisesti jo ennen liiton perustamista. Ensimmäinen suomalainen pikaluisteluseura Helsingfors Skridskoklubb (HSK) perustettiin jo 1875.

Ensimmäiset kilpailut järjestettiin Suomessa 1883 ja ensimmäiset SM-tittelit olivat jaossa 1897. Silloin saatiin ensimmäiseksi mestariksi pietarilainen Nikolai Krjukov, joka nousi kaksi lyhintä matkaa voittaneen Gustaf Estlanderin edelle. Estlander osallistui EM-kisoihin ensimmäisen kerran 1897 Amsterdamissa, johon matkusti omalla kustannuksellaan. 176-senttinen ja 82-kiloinen suomalainen oli kaikilla matkoilla toisena. Mestari oli edellisen vuoden tapaan kaikki matkat voittanut Saksan Julius Seyler.

Seuraavana talvena tuli helsinkiläisen Estlanderin vuoro. 21-vuotias arkkitehti voitti kaikki matkat kotiradallaan Helsingin Pohjoissataman jäällä. Osanotto ei ollut kansainvälisesti värikäs, sillä mukana oli kuusi suomalaista, kaksi venäläistä ja yksi norjalainen.

Aikaisemmin mainitun ensimmäisen Suomen mestarin Krjukovin piti olla Venäjän valtti, mutta hänen kilpailemisensa päättyi kaatumiseen ensimmäisellä matkalla. Hämmästyttävintä oli, että Estlander teki sohjoisesta säästä ja lumipyrystä huolimatta kaikilla matkoilla uudet Suomen ennätykset: 49,2 – 2.36,8 – 9.28,8 ja 19.21,4. Hän voitti samana talvena myös Suomen mestaruuden.