Liiton säännöt

Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus

1 §
Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan liitoksi, nimi on Suomen Luisteluliitto r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 §
Liiton tarkoituksena on olla niiden luistelu-urheilun alalla toimivien, yhdistysrekisteriin merkittyjen seurojen aatteellisena keskusjärjestönä ja yhdyssiteenä, jotka kansainvälisen luisteluliiton sääntöjen edellyttämin tavoin toimivat kanssamme kunto-, kilpa- ja huippupikaluistelun edistämiseksi maassamme. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.

3 §
Edellisessä pykälässä mainittua tarkoitustaan liitto pyrkii toteuttamaan:

  1. tekemällä luistelu-urheilun alalla herätys-, neuvonta- ja valistustyötä,
  2. kiinnittämällä ehdotusten, anomusten, alustusten ym. kautta valtion ja viranomaisten huomiota luistelu-urheilun kehittämiseen ja sille tarpeellisten luisteluratojen hankkimiseen,
  3. edistämällä luistelu-urheilua harrastavien seurojen perustamista ja jäsenseurojensa toiminnan tehostamista,
  4. laatimalla ja vahvistamalla alansa kilpailu-, merkki- ja mestaruussäännöt,
  5. valvomalla liiton kilpailusääntöjen noudattamista sekä ratkaisemalla niitä koskevat rikkomukset ja erimielisyydet,
  6. valvomalla kansainvälisen luisteluliiton sääntöjen ja määräysten noudattamista Suomessa,
  7. hoitamalla ja valvomalla jäsenseurojensa ja niiden jäsenten kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla sekä tarpeen tullen itse toimeenpanemalla kilpailuja ja muita tilaisuuksia,
  8. edustamalla ja tekemällä tunnetuksi Suomen luistelu-urheilua ja valvomalla sen etua ulkomailla

Liitto voi julkaista ja kustantaa luistelu-urheilua koskevaa kirjallisuutta, aikakauslehtiä sekä edistää luistelu-urheilua koskevaa tutkimustyötä ja välittää jäsenilleen urheiluvälineitä ja asusteita. Tarvittaessa hankkii liitto toimenpiteitään varten asianomaisten luvan.

4 §
Liitto voi ryhtyä yhteistoimintaan muiden liikuntatoimen alalla kotimaassa tai ulkomailla toimivien yhteisöjen kanssa ja silloin joko liittyä yhteisiin järjestöihin jäseneksi tai solmia niiden kanssa yhteistoimintasopimuksia.

Liiton jäsenet

5 §
Liiton jäseneksi voi päästä seura, joka täyttää 2 §:ssä mainitut ehdot. Jäseneksi pyrkivän seuran tulee jättää liittohallitukselle kirjallinen anomus, johon on liitetty seuran säännöt, todistus siitä, että seura on merkitty yhdistysrekisteriin ja ilmoitus seuran jäsenmäärästä. Jäseneksi hyväksytyn seuran tulee välittömästi maksaa liittokokouksen vahvistama liittymismaksu.

Seura voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle sen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsensuhde lakkaa kuitenkin vasta liiton toimintavuoden päättyessä.


Jäsenseurojen jäsenmaksusta liitolle päättää liiton syyskokous. Jäsenseurat ovat velvolliset lunastamaan liiton säännöt ja vuosikirjan tai sitä vastaavan julkaisun.


Liiton jäsenseurojen tulee vaadittaessa lähettää liittohallitukselle tiedot toiminnastaan, jäsenmäärästään ja osoitteistaan.


Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön ja sitä kautta Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen liiton dopingsäännöstöön sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

Liittohallitus voi myös päättää jäsenen sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta. Kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta päättää liittohallitus sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä. Liittohallitus voi evätä äänioikeuden jäseneltä liiton kokouksessa, jos jäsen ei ole suorittanut säännöissä tarkoitettuja maksujaan säännöissä mainittuun päivämäärään mennessä.

Liittohallitus voi päättää myös jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun perin periaatteen vastaisesti.

Liittohallitus voi erottaa seuran liiton jäsenyydestä, ellei seura täytä näiden sääntöjen sille asettamia velvollisuuksia tai se muuten tahallisesti toimii liiton tarkoitusperiä vastaan.

Ennen erottamistoimenpiteisiin ryhtymistä on liittohallituksen kirjatulla kirjeellä vaadittava rikkonutta antamaan määräajan kuluessa kirjallinen selitys uhalla, että asian muuten ratkaistaan ilman selitystä. Erottamispäätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on kirjattuna kirjeenä jätetty posti kuljetettavaksi.

Jäsenseura voi saattaa erottamispäätöksen liittokokouksen käsiteltäväksi jättämällä liittohallitukselle kirjallisen vaatimuksen asiasta 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Kunniajäsenet ja -merkit


Henkilö, joka on toiminnallaan erityisen ansiokkaasti edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, voidaan liittokokouksen päätöksellä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi.

Liiton kunnia-, ansio- tai tunnustusmerkkien sekä plakettien ja pienoisstandaarien myöntäminen tapahtuu liittokokouksen hyväksymien sääntöjen mukaisesti.

Toimielimet

10§
Liiton toimielimiä ovat liittokokous, liittohallitus sekä liittohallituksen asettamat valiokunnat ja toimikunnat.

Liiton kokoukset

11§
Liitolla on vuosittain kaksi varsinaista kokousta, kevätkokous huhti – toukokuussa ja syyskokous loka – marraskuussa

Liiton ylimääräisiä kokouksia pidetään, milloin hallitus niin päättää tai vähintään 1/3 liiton jäsenistä (seurat) sitä kirjallisesti vaatii, jolloin kokouskutsu on lähetettävä kolmen viikon kuluessa siitä, kun vaatimus on liittohallitukselle esitetty. Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia liittokokouksen käsiteltäväksi. Esitykset tulee toimittaa liittohallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta.

12§
Liiton puheenjohtaja avaa liiton kokoukset, minkä jälkeen kokoukselle valitaan puheenjohtaja ja sihteeri. Kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole jonkin asian ratkaisemista toisin määrätty.

Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, mikäli joku äänioikeutettu edustaja sitä vaatii. Äänestyksessä voittaa äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Vaaleissa tasatuloksen sattuessa ratkaisee arpa.

13§
Kutsu liittokokoukseen julkaistaan syyskokouksen päättämässä sanomalehdessä vähintään kolme viikkoa ennen kokousta ja samaan aikaan jäsenille lähetettävällä kiertokirjeellä. Kokouksen esityslista on lähetettävä liiton jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta.

14§
Liiton kevätkokouksessa:

  1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.
  2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat.
  3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.
  4. Tarkastetaan kokousedustajien valtakirjat ja äänimäärät.
  5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
  6. Esitetään liiton vuosikertomus ja tilikertomus edelliseltä toiminta- ja tilivuodelta ja tilintarkastajien antama lausunto sekä päätetään vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisesta.
  7. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
  8. Valitaan vuosittain ehdollepanotoimikunta, joka tekee esityksen syysliittokokoukselle erovuoroisten liittohallituksen jäsenten valitsemisesta. Toimikuntaan kuuluu kolme jäsentä.
  9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja liittohallituksen tai jäsenten määräajassa kokoukselle tekemät esitykset.

15§
Liiton syyskokouksessa:

  1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri.
  2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat.
  3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.
  4. Tarkastetaan kokousedustajien valtakirjat ja äänimäärät.
  5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
  6. Valitaan seuraavaksi toimikaudeksi liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi.
  7. Valitaan liittohallituksen muut jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi.
  8. Määrätään tilintarkastajille maksettavien palkkioiden suuruus.
  9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.
  10. Määrätään liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavaksi toimintavuodeksi.
  11. Määrätään jäsenseurojen kilpailuvero sekä kilpailijoiden osanottomaksut seuraavaksi toimintavuodeksi.
  12. Määrätään luottamushenkilöiden matkakulujen korvausperusteet seuraavaksi toimintavuodeksi.
  13. Vahvistetaan liiton talousarvio seuraavaksi toimintavuodeksi.
  14. Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma seuraavaksi toimintavuodeksi.
  15. Päätetään siitä, missä sanomalehdessä kutsu liittokokouksiin julkaistaan.
  16. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja liittohallituksen tai jäsenten määräajassa kokoukselle tekemät esitykset.

16§
Liiton kokous vahvistaa liiton seuraluokitteluvaatimukset sekä kilpailu-, ennätys-, merkki- ja kiertopalkintosäännöt.

17§
Liiton kokouksissa on äänivalta liiton jäsenseuroilla, joilla on oikeus lähettää kokouksiin yksi (1) äänioikeutettu edustaja sekä enintään viisi (5) lisäedustajaa, joilla on puheoikeus. Edustajien on oltava sen liittoon kuuluvan seuran jäseniä, joita he edustavat. Saman toimintavuoden aikana he voivat edustaa vain yhtä seuraa.

Jäsenseurojen äänimäärät yhdestä kymmeneen (1 – 10) määräytyvät liittokokouksen vahvistamien seuraluokitteluvaatimusten mukaisesti. Niiden hyväksyminen edellyttää vähintään ¾:n enemmistöä annetuista äänistä.

Liittohallitus

18§
Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan (8) muuta jäsentä. Liittohallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan. Liittohallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kausi kalenterivuotta. Muista jäsenistä on neljä kerrallaan erovuorossa aluksi arvan ja sen jälkeen vuoron mukaan.

Jos liittohallituksen jäsen eroaa kesken toimikauttaan, valitsee liittokokous toisen hänen tilalleen toimikauden loppuajaksi, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Liittoon säännöllisessä palkallisessa työsuhteessa oleva henkilö ei voi kuulua liittohallitukseen.

19§
Liittohallitus johtaa liiton toimintaa ja toimii liiton toimeenpanevana elimenä hoitaen liiton asioita lain, näiden sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti.

Erityisesti liittohallituksen tehtävänä on

  1. kutsua koolle liiton kokoukset, valmistaa niille esitettävät asiat ja toimeenpanna niiden päätökset,
  2. valita tarpeeliset valiokunnat ja toimikunnat tai henkilöt asioiden valmistelemista ja hoitamista varten sekä vahvistaa niille toimintaohjeet ja oikeudet,
  3. hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta sekä sitä koskevaa tilinpitoa ja laatia talousarvio- ja toimintasuunnitelmaesitykset sekä toimintakertomukset,
  4. hyväksyä kilpailukalenteri,
  5. valita liiton edustajat ulkomaisiin kilpailuihin ja kongresseihin,
  6. myöntää osallistumisluvat ulkomaisiin kilpailuihin,
  7. ratkaista alansa amatööri-, kilpailukelpoisuus- ja riitakysymykset,
  8. otta palvelukseen ja erottaa liiton toimihenkilöt, määritellä heidän tehtävänsä sekä sopia heidän palkka- ja muista eduistaan,
  9. pitää jäsenluetteloa sekä hyväksyä ja erottaa tarvittaessa jäsenseura,
  10. laatia ja hyväksyä liiton ja muiden yhteisöjen väliset sopimukset ja tarvittaessa esitellä ne liittokokoukselle hyväksyttäväksi.

20§
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme (3) liittohallituksen jäsentä kirjallisesti sitä vaatii.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna vähintään viisi (5) jäsentä on kokouksessa saapuvilla. Liittohallituksen käsittelemät asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

Työvaliokunta

21§
Liittohallitus valitsee ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan työvaliokunnan hoitamaan liittohallitukseen kuuluvia juoksevia asioita.

22§
Työvaliokunnan muodostaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi liittohallituksen jäsentä. Työvaliokunnan tehtävänä on liittohallitukselle kuuluvien juoksevien asioiden hoitaminen.

Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen kolmen jäsenen ollessa läsnä. Työvaliokunnan kokouksesta asianmukaisesti laadittu, allekirjoitettu ja tarkistettu pöytäkirja on viiden (5) päivän kuluessa lähetettävä kaikille liittohallituksen jäsenille.

Jos valiokuntaan kuulumaton liittohallituksen jäsen on tyytymätön johonkin työvaliokunnan päätökseen tai toimenpiteeseen, niin tyytymättömällä on oikeus seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun asiaa koskevan pöytäkirjan jäljennös on postitettu, ilmoittaa eriävä kantansa puheenjohtajalle. Jos kolme (3) liittohallituksen jäsentä esittää eriävän mielipiteen, on puheenjohtajan viipymättä alistettava asia hallituksen äänestettäväksi, mikä voidaan toimittaa myös kirjeitse tai puhelimitse. Kirje- tai puhelinkokouksista on myös tehtävä pöytäkirja.

Liiton nimen kirjoittaminen

23§
Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä liittohallituksen siihen määräämän toimihenkilön kanssa.

Piiritoiminta

24§
Piirien välistä yhteistoimintaa toteutetaan liittohallituksen päättämän aluejaon puitteissa.

Tilintarkastus

25§
Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Liiton tilit jätetään liiton vuosikertomuksen, pöytäkirjojen ym. asiakirjojen kanssa viimeistään maailiskuun loppuun mennessä tilintarkastajille, joiden tulee kahden viikon kuluessa jättää tilintarkastuslausuntonsa liittohallitukselle.

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

26§
Näiden sääntöjen muuttamista tai liiton purkamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä kahdessa peräkkäisessä liiton kokouksessa, joiden väliajan täytyy olla vähintään kaksi viikkoa. Päätös tulee voimaan, jos molemmissa kokouksissa muutosta tai purkamista on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä.

27§
Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat luistelua edistäviin tarkoituksiin liiton kokouksen määräämällä tavalla.