Vastuullisuus, Antidoping ja yhdenvertaisuus

Luisteluliiton tavoite on yhteistyötahojensa kanssa järjestää osallistavaa ja liikunnallista toimintaa, joka noudattaa reilun pelin sääntöjä. Vastuullisuus kuuluu reiluun peliin ja se näkyy mm. urheilijoiden sekä urheilutoimijoiden yhdenvertaisena kohteluna sekä antidopingtyön edistämisenä.

Antidopingohjelma >>

Yhdenvertaisuussuunnitelma >>

Antidopingohjeet urheilijalle >>


Antidopingohjelma

Suomen Luisteluliiton lähtökohtana on sataprosenttinen sitoutuminen antidopingtoimintaan ja Maailman Antidopingtoimisto WADAn antidopingsäännöstöön, ISU:n sekä Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Suomen antidopingsäännöstöön.

Antidopingohjelman tavoitteet ja toimenpiteet

Antidopingohjelman tavoitteena on määrittää ne toimenpiteet, joilla liiton, sen seurojen toiminnassa mukana olevien urheilijoiden, urheilijan tukihenkilöiden, valmentajien sekä luottamus- ja toimihenkilöiden antidopingtyöhön liittyvä tietous päivittyy säännöllisesti.

Kaikki lisenssin hankkineet urheilijat ja jäsenmaksun maksaneet seurat ovat automaattisesti sitoutuneet säännöstöön, sekä noudattamaan liiton antidopingohjelmaa.

Ohjelman tavoite on pitää luistelu-urheilu puhtaana dopingista säännöllisellä ja mahdollisimman kattavalla antidopingkoulutuksella ja -kasvatuksella, opettaa terveitä ja kestäviä elämänarvoja sekä asenteita rehdin urheiluhengen ja siten yhteisten sääntöjen kunnioittamisen kautta turvata urheilijoiden, kaikkien eri toimihenkilöiden sekä urheiluyleisön oikeus reiluun ja puhtaaseen kilpailuun.

Tavoitteiden lisäksi

  • määrittää liiton antidopingtyön vastuualueet ja tehtävät
  • tehdä yhteistyötä antidopingtyötä tekevien tahojen kanssa
  • harjoittaa avointa, säännöllistä ja tehokasta viestintää antidopingasioissa
  • ehkäistä antidopingtyöhön mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä ja väärinymmärryksiä.
  • vaikuttaa lajin kansainväliseen antidopingtyöhön

Tavoitteisiin pääsemiseksi Suomen Luisteluliitto

  • jakaa aktiivisesti ”Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa” -julkaisua seuroille sekä leireillä, ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa, seurakoulutuksissa ja muissa koulutustilaisuuksissa osanottajille. Liitto jakaa myös SUEK:n muuta materiaalia
  • jakaa aktiivisesti antidopingtietoutta (mm.”Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa” -julkaisu, toimistopalaverit, henkilöstöpäivät) henkilöstölle ja luottamusmiesorganisaatiolle
  • tekee aktiivista yhteistyötä WADAn ISU:n, ADT:n ja Olympiakomitean kanssa antidopingtyön toteuttamiseksi ja kehittämiseksi (lääketieteelliset kokoukset, osallistuminen kv. tilaisuuksiin)
  • on huolellinen ja huomioi säännöstön velvoitteet urheilijoiden, valmentajien, managerien, henkilöstön, seurojen ja muiden mahdollisten tahojen kanssa tekemissään sopimuksissa
  • huolehtii osaamisestaan ja vastuistaan aiheeseen liittyvissä kriisi-ja muissa tiedotusyhteyksissä

Kaikessa antidopingtyössä pääpaino on ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä

  • kasvatus ja koulutus, pelisääntökeskustelut, tiedotus ja viestintä
  • urheilija- ja valmentajasopimukset, työsopimukset, yhteistyösopimukset

Luisteluliiton antidopingohjelmassa linjatut antidopingtoimenpiteet ovat osa liiton vuosittaista toimintasuunnitelmaa.

Antidopingohjelma on julkaistu liiton kotisivuilla, (http://www.luisteluliitto.fi/liitto/vastuullisuus) ja SUEK:n suek.fi sivuilla

Erivapaudet

Mikäli  urheilijan sairauden hoito vaatii jonkin urheilussa kielletyn lääkeaineen tai menetelmän käyttöä, niin hoidolle voidaan hakea erivapautta WADA:n vahvistaman kansainvälisen erivapausstandardin mukaisesti. SUEK:n lajikohtaisen tasomäärittelyn piiriin (tasomääritykset ovat nähtävissä SUEK:n kotisivuilla (www.suek.fi) kuuluvien urheilijoiden tulee iästään riippumatta hakea erivapaudet SUEK:sta etukäteismenettelyllä. SUEK:n erivapauspäätös koskee kansallisen tason urheilijaa ja kansallisen tason kilpailuja Suomessa. Menettelystä urheilijan lääkityksen erivapaudesta SUEK:n kotisivuilla (https://www.suek.fi/en/erivapaus-urheilijan-laakityksessa).

Jos urheilijalla on jo ennestään SUEK:n myöntämä erivapaus, liiton urheilutoimenjohtaja ohjeistaa urheilijoita kansainvälisten erivapauksien hakemiseen liittyvissä asioissa. Kansainvälisiin urheilutapahtumiin osallistuvat urheilijat hakevat erivapautta kansainväliseltä lajiliitolta.

Tasomäärittelyn ulkopuolella olevien urheilijoiden tulee. hakea erivapautta vasta takautuvasti  (mahdollisen dopingtestin jälkeen) sen osoittamiseksi, että kiellettyjen aineiden tai menetelmien käytölle on ollut erivapauden myöntämiseksi edellytetyt lääketieteelliset perusteet.

Jos urheilijalla on jo ennestään SUEK:n myöntämä erivapaus, liiton urheilutoimenjohtaja ohjeistaa urheilijoita kansainvälisten erivapauksien hakemiseen liittyvissä asioissa.

Lataa erivapaushakemus >>

Antidopingtyön organisointi ja vastuualueet

Hallitus

Suomen Luisteluliiton hallitus kantaa vastuun antidopingtyön koordinoinnista ja asianmukaisesta järjestämisestä ja hyväksyy antidopingohjelman. Käytännön toteutuksesta ja seurannasta vastaavat urheilutoimenjohtaja, toimistopäällikkö ja liiton palkkaamat valmentajat.

Urheilutoimenjohtaja

Urheilutoimenjohtaja vastaa kansainvälisistä yhteyksistä, työntekijöiden työsopimuksista ja yhteistyösopimuksista, toimii yhdyshenkilönä ISU:n ja SUEK:n testauspooliin kuuluvien urheilijoiden sekä valmennusryhmien olinpaikkatietoihin liittyvissä kysymyksissä. Hän toimii myös yhteystyössä ym. tahojen testauspoolin luomisessa ja ylläpitämisessä. Lisäksi urheilutoimenjohtaja seuraa ISU:n myöntämiä erivapauksia sekä tilaa mahdolliset kansainväliset kisatestit.

Urheilutoimenjohtaja vastaa siitä, että maajoukkueissa ja valmennusryhmissä olevat urheilijat (urheilijasopimusten yhteydessä antidopingsäännöstöt), valmentajat ja muut toimi- sekä tukihenkilöt sitoutuvat SLL:n antidopingohjelmaan.

Maajoukkueiden leiritiedot aikatauluineen toimitetaan SUEK:lle automaattisesti, samoin mahdolliset muutokset ohjelmiin. Koti- ja ulkomaanleireistä toimitetaan majoitus- ja harjoituspaikat, leiriaikataulut ja kilpailutiedot .

Maailmanennätyksen tehneeltä urheilijalta ja joukkueelta vaaditaan negatiivinen dopingnäyte, jotta ennätys voidaan virallisesti hyväksyä. Testi tulee tehdä kilpailupäivänä. Ennätyksen tehtyään urheilijan tulee itse huolehtia dopingtestiin menosta lajin sääntöjen edellyttämällä tavalla.

Urheilutoimenjohtaja huolehtii nuorten luistelijoiden antidopingkoulutuksesta ja tilaa tarvittaessa maajoukkueille antidopingkoulusta sekä huolehtii siitä, että urheilijoilla on riittävästi tietoa aiheesta.

Urheilutoimenjohtaja osallistuu SUEK:n järjestämiin tilaisuuksiin ja liittopalavereihin.

Urheillutoimentjohtaja on velvollinen informoimaan kilpailujärjestäjiä dopingtestauksen mahdollisuudesta.

Toimistopäällikkö

Toimistopäällikkö vastaa siitä, että antidopingkoulutus on huomioitu liiton omassa valmentajakoulutuksessa. Liitto vastaa tasojen 1-2 koulutuksista ja SUEK tason 3 koulutuksesta.

Toimistopäällikkö vastaa lisäksi liiton valmentajakoulutuksessa käytettävän koulutusmateriaalin antidopingosuuden päivityksistä yhteistyössä SUEK:n kanssa. Vähimmäistavoitteena on, että koulutukseen osallistuvat tuntevat Suomen antidopingsäännöstön ja tietävät, mistä hankkia aiheeseen liittyvää lisätietoa. Valmentajakoulutuksen lähtökohtana tasoilla 1-3 on valmentajan työn perustaminen eettisesti kestävään arvopohjaan, joka perustuu urheilijan ja sääntöjen kunnioittamiseen.

Toimistopäällikkö vastaa vuosittain toteutettavasta urheilijakoulutuksesta Toimistopäällikkö vastaa siitä, että liiton kilpailujärjestäjä-, henkilöstö-, luottamus- ja seuratoimija- sekä muussa koulutuksessa jaetaan antidopingtietoutta.

Urheilutoimenjohtaja ja toimistopäällikko osallistuvat SUEK:n järjestämiin tilaisuuksiin ja liittopalavereihin. Urheilutoimenjohtaja vastaa antidopingkoulutusten tilauksista.

Antidopingohjelman seuranta ja päivittäminen

Antidopingohjelman päivitys tarvittaessa tehdään SLL:n urheilutoimenjohtajan ja hallituksen sekä muiden vastuullisten tahojen kanssa. Ohjelman toteutumista seurataan ja toteutuminen kirjataan liiton toimintasuunnitelmaan. Toimintaan käytettävä määräraha budjetoidaan liiton budjettiin.

Ohjelma julkistetaan liiton ja SUEK:n internetsivuilla. Päivitykset ilmoitetaan seuratiedotteissa, urheilijoita ja valmentajia informoidaan myös leireillä.

Viestintä

Antidopingasiat ovat keskeisessä osassa SLL:n viestinnässä. SLL:n henkilökunnalta edellytetään työsopimukseen tehtävän kirjauksen mukaisesti ehdottoman kielteistä suhtautumista dopingiin sekä aktiivista osallistumista antidopingtyöhön, minkä tulee näkyä jokaisen SLL:n työntekijän omassa viestinnässä.

Kaikki SUEK:lta saatu materiaali toimitetaan urheilijoille ja valmentajille toimistopäällikön toimesta.

Antidopingpykälät sopimuksissa

Liiton ja sen valmennusryhmiin kuuluvien urheilijoiden välisissä kirjallisissa yhteistyösopimuksissa, valmentajien kirjallisissa valmentajasopimuksissa, henkilökunnan työsopimuksissa, sekä yritysten kanssa tehtävissä yhteistyösopimuksissa on antidopingpykälä. Sopimustekstit päivitetään vuosittain, sekä myös uusia sopimuksia tehtäessä.

Urheilijat ovat sitoutuneet yhteistyösopimuksissaan antidopingtoimintaan ja dopingvalvontaan kulloinkin voimassa olevien antidopingsäännöstöjen mukaisesti. Mikäli urheilijan todetaan syyllistyneen dopingrikkomukseen sopimuskauden aikana, urheilijalle määrätään rangaistus dopingrikkomuksesta, lisäksi SLL voi purkaa valmennustukisopimuksen ja periä sopimuksen perusteella maksetun taloudellisen tuen takaisin. SLL on myös oikeutettu sopimussakkoon.

Valmentajat ovat sitoutuneet valmentajasopimuksissaan noudattamaan voimassa olevia antidopingsäännöksiä. Mikäli valmentajan todetaan syyllistyneen dopingrikkomukseen sopimuskauden aikana, valmentajalle määrätään rangaistus dopingrikkomuksesta ja lisäksi SLL voi purkaa valmentajasopimuksen ja periä sopimuksen perusteella maksetun taloudellisen tuen takaisin.

Liiton henkilökunnan työsopimuksissa on purkupykälä, jonka mukaan työntekijän työsopimus voidaan purkaa, jos hänen todetaan edesauttaneen dopingin käyttöä tai olleen puuttumatta dopingin käyttöön.


Yhdenvertaisuussuunnitelma

Suomen Luisteluliitto haluaa toimia esimerkkinä ja edelläkävijänä. Liitto tuo omalta osaltaan esille erilaisia yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä näkökulmia järjestötyössä ja urheilun kentässä sekä omassa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä suoraa ja välillistä syrjintää.

Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa?

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ovat keskenään samanarvoisia riippumatta taustoistaan, sukupuolestaan, iästään, alkuperästään yms. Yleisesti termi ’tasa-arvo’ mielletään miesten ja naisten, seksuaalisen suuntauksen sekä uskonnon tasapuolistamiseksi yhteiskunnassa, mutta termi ’yhdenvertaisuus’ kattaa myös tasa-arvon sekä kaikki edellä mainitut mukaan lukien asiat, jotka saattavat aiheuttaa eriarvoisuutta. (1.)

Mitä syrjintä tarkoittaa? Mitä laki nimeää syrjinnäksi?

Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välitön syrjintä tarkoittaa ihmisten kohtelua eriarvoisesti sen perusteella, että he kuuluvat johonkin tiettyyn ryhmään tai kategoriaan. Välillinen syrjintä perustuu käytännön aiheuttamaan eriarvoiseen asemaan johtava toiminta. (1.)

Urheilijoiden valinnat edustustehtäviin tehdään aina urheilullisin perustein. Valintaperiaatteet ja yhdenvertaisuus kilpaurheilun näkökulmasta määritellään yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteissa.

Kattotermi ’syrjintä’ sisältää mm.

– kiusaamisen (mm. haukkuminen, nimittely, ulkopuolelle jättäminen)
– sukupuoleen perustuvat häirinnän (muruttelu, tytöttely, pojittelu, sukupuolten vähättelevät kommentit)
– seksuaalisen häirinnän (nipistely, hissikatseet, koskettelu, puristelu, seksuaaliset kommentit, vitsit jne.) syrjivän ilmapiirin (esim. valmennustilanteessa)

Näistä kaikista on olemassa sanallisia ja sanattomia muotoja, fyysisiä/psyykkisiä/seksuaalisia ilmentymiä. On syytä huomioida, että edellä mainitut asiat eivät pois sulje muita syrjinnän tunnusmerkkejä. Epäasialliseen kohteluun puuttuminen on meidän jokaisen velvollisuus.

Suunnitteluprosessi

Suomen Luisteluliitto on noudattanut vuonna 2015 julkaistua yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jossa on määritelty yhdenvertaisuustavoitteiden seuranta ja päivittäminen. Tämän ja Suomen Luisteluliiton hallituksen keväällä 2019 toimeenpanoon pohjautuen on toteutettu yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen.

Työryhmä on suunnittelussaan todennut kirjallisten toimintaohjeiden vajaavaisuuden ja yhteneväisten toimintaketjujen puutteen olevan haaste liitto- ja seuratason työssä häirinnän ja syrjinnän ratkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Tämän yhdenvertaisuussuunnitelman ohessa on aloitettu työ eettisten ohjeiden kirjoittamiseksi, jotka syysliittokokoukselle esitetään hyväksyttäväksi.

PREACT-hanke

Suomen Luisteluliitto osallistui syksyllä 2018 PREACT-hankkeeseen, joka on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa käynnistynyt 3-vuotinen tutkimushanke. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on luotu nimetön kysely (kilpa)urheilijoille, harrasteliikkujille, valmentajille ja ohjaajille, joka antaa hankkeelle tietoa kuluvan vuoden aikana itse koetusta tai liikuntaympäristössä havaitusta kiusaamisesta ja muusta syrjinnästä sekä syrjinnän koetuista seurauksista.

Tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut

Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteet ovat: Tunnistaa yhdenvertaisuuden osa-alueet, syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Yhdenvertaisuuden toteutuminen ja arviointi sekä toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Siihen tähtäävät toimenpiteet ovat: Tilannekartoitus, toimenpiteiden kohdentaminen, suunnitelman kirjoittaminen ja hyväksymien, toimintaohjeet, tiedottaminen ja suunnitelman toimeenpano, seuranta, päivittäminen

Tavoite: Toimenpide: Vastuuhenkilö: Aikataulu: Seuranta:
Taloudellinen yhdenvertaisuus Ice Skating Tour, Street Fun, rinnetapahtumat. Tapahtumapäällikkö 1998- Vuosittain toteuma
Erityisliikkujat Erityisliikkujat osaksi päivittäistä toimintaa erilaisten lajikokeilujen ja luistelukoulujen avulla. Kehityspäällikkö 2018- Vuosittain toteuma
Eettiset ohjeet Ohjeet kirjoitetaan ja julkaistaan. Liittohallitus ja Utj 2019  
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Seurojen johdattaminen yhdenvertaisuuskysymyksiin ja omaksuminen. Liittohallitus, urheilutoimenjohtaja ja kehityspäällikkö 2019- Kahden vuoden jaksoissa

Tilannekartoitus

Lapset ja nuoret

Noudatamme lasten ja nuorten liikunnassa yhdenvertaista kohtelua kaikkia kansanryhmiä kohtaan. Siihen toteuttamiseksi toimimme ovat normatiivisesti sekä viestinnässä läpinäkyvästi. Tapahtumatoimintamme, joka käsittää talviset Ice Skating Tour -tapahtumat, keväiset rinnetapahtumat sekä kesäiset Street Fun -tapahtumat ovat avoimia kaikille. Tapahtumat ovat osallistujalle maksuttomia ja lisäksi tapahtumissa on käytettävissä erilaisia välineitä, joiden avulla toimintaan pääsee osallistumaan. Kauden 2018-2019 aikana myös erityisliikkujat huomioidaan siten, että tapahtumiin tuodaan mukaan liikuntarajoitteisten apuvälineitä yhteistyössä Malike:n kanssa. Tätä kokemusta hyödyntäen varmistetaan, että myös jatkossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa.

Aikuiset

Aikuisliikunnassa mahdollistamme matalan kynnyksen luisteluliikuntaa monella tasolla. Kaikille avoimissa tapahtumakiertueen koko perheen luisteluilloissa on mahdollisuus kokeilla luistelua, osallistua ohjattuun toimintaan sekä tutustua seuratoimintaan. Luisteluliitto toteuttaa yhteistyössä seurojen kanssa kilpaillen harrastamista, joka tarkoittaa luistelukoulujen tai alkeiskurssien pohjalta mahdollisuutta aloittaa kilpaharrastuksen juuri sillä tasolla, kuin harrastaja haluaa. Roller Derby -seurat koostuvat monesti vasta aikuisiällä harrastuksen aloittaneista, lisäksi pikaluisteluseurojen kautta pääsee osallistumaan aikuisten kilpaurheiluun ja sitä kautta Luisteluliiton organisoimaan aikuisten huippu-urheiluun.

Harrastustoiminnassa

Suomen Luisteluliiton alaiset jäsenseurat järjestävät ohjattua harrastustoimintaa kaikille, perheen pienimmistä suvun vanhimpiin. Osallistua saa juuri sillä tasolla, kuin kukin harrastaja haluaa. Toiminta on avointa kaikille ja mahdollisuus on osallistua myös maksuttomille kokeilukerroille (seurat).

Kilpaurheilussa

Kilpaurheilussa noudatamme ehdotonta yhdenvertaisuutta. Kilpailutoimintamme on avointa, johon jokaisella on tasapuolinen mahdollisuus osallistua. Eräänlaisena poikkeuksena kansalliset arvokilpailut, joihin vaaditaan lisenssi. Edustustehtävissä noudatamme yhdenvertaisuutta näyttöpaikoissa, valinnoissa sekä edustustehtävissä. Valintaperiaatteet määrittelevät, kuinka edustajat kansainvälisiin kilpailuihin valitaan. Valintaperiaatteet julkaistaan hyvissä ajoin ennen kilpailukauden alkua.

Viestinnässä

Suomen Luisteluliitto harjoittaa läpinäkyvää viestintää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että informaatio tavoittaa kaikki, joita tiedotus koskee ja jotka ovat sen kohderyhmää.

Toiminta ja tavoitteet

Suomen Luisteluliitto luo liitolle, seuroille ja tapahtumiin toimintaohjeet yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamiseksi, syrjinnän ja epätasa-arvon estämiseksi ja siihen puuttumiseksi. Luodaan toimintaketju ja vastuualueet. Uuden yhdenvertaisuussuunnitelman pohjalta toteutamme uuden tiedottamisen, seurannan sekä uusien tavoitteiden asettamisen ja päivittämisen.

Mikä on työnantajan näkökulma ja vastuu työyhteisön yhdenvertaisuudesta?

Työnantaja on omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, millaisin periaattein työyhteisössä tai järjestössä toimitaan sekä ketkä pääsevät ja millä tavalla osallistumaan toimintaan ja päätöksentekoon. (1.)

Yhdistyksen vastuut yhdenvertaisuussuunnitelmaan sitoutumisessa: Yhdenvertaisuuden tulee olla järjestön yksi johtavista toimintaa ohjaavista arvoista. Suomen Luisteluliiton toimintaa ohjaavat myös liikuntalaki ja nuorisolaki, joissa kummassakin tuodaan esille yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen sekä monimuotoisuuden tukeminen. (1.)

Yhdenvertaisuuslaki mainitsee työnantajan velvollisuuksista seuraavaa (YL 1325/2014, luku 2, 7§)

7§ Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.

Työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valitulla luottamusmiehellä tai, jos tällaista ei ole valittu, työsopimuslaissa tarkoitetulla luottamusvaltuutetulla tai muulla sellaisella henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Sama oikeus on myös työsuojeluvaltuutetulla.

Tasa-arvolaissa mainitaan seuraavaa työnantajan velvollisuuksista (TL 609/1986, 6§)

6§ Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa
Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat

1) toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;

2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;

3) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa;

4) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;

5) helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin; ja

6) toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.

Lisää tietoa ja lähteet:

https://www.yhdenvertaisuus.fi

1. https://yhdenvertaisuus.fi/documents/5232670/5376058/Kop+kop+suomi/ef2d81ce-a527-4d70-a4f1-380e369e5aad/Kop+kop+suomi.pdf Viitattu 11.10.2019.

https://etoleyksin.fi

Yhdenvertaisuuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
Tasa-arvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609