Pienennä tekstin kokoa Suurenna tekstin kokoa Tulostettava versio

Retkiluistelu

Varusteet

Retkiluistimien hinnat vaihtelevat sadan euron molemmin puolin, riippuen lähinnä jalkineen kiinnitysmekanismista. Luistimen terän tulee olla ruostumatonta terästä, paksuus tyypillisesti 1,5 mm. Toiset käyttävät luistimia, joissa kantapää on kiinni, toiset pitävät kantapään irti. Nykyään on myös käytössä ns. "klap"-mekanismeja, kuten nykyaikaisissa pikaluistimissa.

Telemark -monot toimivat hyvänä yleisjalkineena, mutta monet käyttävät luistelumonoja ja vastaavia siteitä luistimissaan - tällöin pitää kuitenkin huolehtia siitä, että side asennetaan niin että jalka on tasapainossa sivuttaissuunnassa. On hyvä, että jalkine tukee nilkkoja ja että lestissä on ulkoneva reuna, "rantti", johon yleissiteen saa kiinni. Turvavarusteista naskali ja jääpiikki ovat välttämättömiä. Reppu on tyypillisesti 50 -litrainen - vaatteet on hyvä pakata esimerkiksi kahteen muovipussiin, joiden suut kiinnitetään ilmastointiteipillä. Nämä molemmat pussit pakataan vielä jätesäkkiin. Melontaliikkeissä myytävä ilmatiivis varustesäkki on myös erittäin kätevä.

Turvasäännöt

Turvasääntöjen noudattaminen luisteluretkillä on tärkeää. Suomessa hukkuu jäihin enemmän ihmisiä kuin missään muussa maassa suhteessa asukasmäärään. Jos jäällä liikkuvat noudattaisivat turvasääntöjä, ei tällaisia valitettavia onnettomuuksia pääsisi tapahtumaan.

Ensimmäinen sääntö on, että jäällä liikkuvalla on aina mukana jäänaskalit - sellaiset, jotka voidaan panna roikkumaan kaulalle, josta ne on helposti saatavilla ilman että käsien tarvitsee kastua. Naskalissa tulisi olla sellainen piikki, jonka saa lyötyä kohvajään läpi pitävään jäähän. Lisäksi pakollisiin varusteisiin kuuluu jääpiikki, jolla saa reiän 5 cm paksuiseen jäähän. Suksisauva ei yleensä ole riittävän vahva.

Luistelijalla on myös selässään haara- tai lantiovyöllinen reppu, joka sisältää mm. vaatekerran ilmatiiviisti pakattuna. Plutauksen yhteydessä reppu toimii kannattavana pelastusvälineenä. Nykyään suosittelemme vahvasti, että retkeläisillämme on mukana heittoköysi, jolla voi pelastaa jäähän pudonneen. Tärkein sääntö on, ettei yksin lähde jäälle. Ruotsissa on todettu, että vain noin puolet pääsevät omin avuin avannosta, vaikka heillä olisikin kaikki yllämainitut varusteet. Kännykkä on luonnollisesti monella mukana, tosin ulkomerellä kuuluvuus on heikko. Tietysti kännykkä säilytetään kuivana. Uutena varusteena on GPS yleistynyt. Siitä on paljon iloa retkellä, sillä sen avulla voidaan varmistaa seurueen tarkka sijainti.

Kun jää pettää

Plutaaminen ei ole vaarallinen tapahtuma, kunhan pitää päänsä kylmänä. Ensiksi rauhoitutaan yllätyksestä, kerätään levinneet varusteet roskaamasta maisemia. Käännytään siihen suuntaan mistä on tullut, sillä siellä on varmuudella kantavaa jäätä. Nojataan jään reunaan ja uimaliikkeillä ja potkimalla saadaan keho vaakasuoraan asentoon. Samalla nykäistään naskalit irti pidikkeistään, ojennetaan kädet niin pitkälle kuin mahdollista eteen ja lyödään piikit voimalla jäähän ja vedetään itseä eteenpäin.

Jos jää murtuu ei menetetä malttia, vaan tehdään sama operaatio uudestaan. Yleensä siinä vaiheessa on saanut ulottuvilleen joukon heittoköysiä, joita voi käyttää hyväkseen, jos ei viitsi käyttää naskaleitaan. Kun on päästy jäälle, repusta otetaan kuivat vaatteet, "uhri" riisutaan ja kuivataan. Vaatteet vaihdon jälkeen matka voi taas jatkua iloisin mielin.

Mielenkiintoisia retkiä

Yleensä retket kestävät koko päivän. Aamulla lähdetään auringonnousun aikaan (etenkin keväällä aamuhetket ovat aivan upeita) ja takaisin palataan illansuussa. Kirkkaina talvi-iltoina tehdään kuutamoretkiä esimerkiksi Helsingin Kaivopuiston ulkopuolelle. Ulkomaillekin voi tehdä retkiä - esimerkiksi Ruotsissa retkiluistelu on hyvin yleistä. Kun tekee Tukholmaan viikonloppumatkan, kannattaa ottaa luistimet mukaan! Hollannissa luistelu on kansanhuvi. Kun kanavat jäätyvät, jäille ryntää miljoonia ihmisiä. Hollannissa on tuhansia luisteluseuroja, joista jokainen huolehtii omasta luistelureitistään. Kun se jäätyy ja todetaan turvalliseksi, paikalliseen lehteen ilmestyy ilmoitus, ja niin ihmiset luistelevat tämän reitin ja saavat siitä mahdollisesti mitalin.

Etelä-Suomessa kautemme alkaa ensiretkellä Hyvinkään Ridasjärvelle tai Karkkilan järviylängön järville, viikkoa myöhemmin jäätyvät Pohjois-Espoon järvet ja sen jälkeen Uudenmaan useimmat muut järvet. Joulukuussa siirrymme merenjäälle, ensimmäiset merenjäät ovat luisteltavia Pernajanlahdella, jäätymisen edistyessä löydämme uusia jäitä aina Hankoon asti.

Suomessakin on erinomaiset olosuhteet retkiluistelulle - järvemme ovat matalia sekä jäätyvät helposti ja sokkeloiset järvemme tekevät retkistä mielenkiintoisia. Kun lumi peittää sisäjärvet, voi siirtyä merenjäälle, joissa myös mahdollisuudet ovat upeat. Meillähän on maailman laajimpia saaristoja. Pohjanmaan rannikon ulkopuolella on myös mahtavat merijääolosuhteet ahtojäävyöhykkeineen. Siellä syntyy rannikon suuntaisia railoja, jotka jäätyessään tarjoavat pitkiä retkiä. Yksi upeimmista on jokunen vuosi sitten tehty kahden päivän retki Hangosta Bengtskärin kautta Jurmoon. Yhdessä päivässä voi myös retkeillä luistellen Jyväskylästä Lahteen tai Kotkasta Porvooseen.

Suomen Retkiluistelijat ry

Suomen Retkiluistelijat ry kouluttaa retkivetäjiä ja järjestää retkiä sekä ylläpitää nettisivuja ja julkaisee vuosijulkaisua, jonka voi tilata esimerkiksi yhdistyksen nettisivujen kautta. Retkillä mukanaolijat on vakuutettu.

Suomen Retkiluistelijat ry järjestää retkiä marraskuusta huhtikuuhun, mikäli sää sallii. Yhdistyksellä on jäseniä eri puolella Suomea - lähempää tietoa toiminnasta saat yhdistyksen internetsivuilta. Yhdistys pyrkii myös mahdollisuuksien mukaan järjestämään tutustumistapahtumia ympäri Suomea yhdessä Suomen Luisteluliiton kanssa.


Retkiluistelu (ruots. långfärdskridsko, engl. nordic-skating)

Retkiluistelu on vapailla luonnonjäillä tapahtuvaa, elämys- ja retkeilyhenkistä luistelua ryhmissä. Retkiluistelussa viehättää reipas liikunta kauniissa maisemassa hyvässä seurassa. Suomessa toimii Suomen Retkiluistelijat ry. joka pitkälti vastaa retkiluistelusta Suomessa mm. opastuksen, järjestettyjen retkien ja turvallisuusasioiden osalta. uutuutena on mm. 5-portainen retkiluokitus. Retkiluistelussa noudatetaan tarkkoja turvallisuusohjeita ja turvallisuusharjoittelu kuuluu siis tärkeänä osana retkiluisteluun jossa riskit jäihin putoamiseen ovat olemassa.. Retkiluistelun suosio on kasvanut nopeasti Suomessa ja lajilla on jo useita tuhansia rekisteröityneitä harrastajia. Ruotsissa laji on ollut suosittua jo kauemmin ja lajin harrastajiakin on siellä kymmeniä tuhansia.

Vinkkejä varustevalintaan: (”motto: Elämyksiä turvallisesti”)

Pakolliset varusteet seuran retkillä:

  • retkiluistimet (siteillä monoon/kenkiin kiinnitettävät terät)
  • jäänaskalit ja pilli kaulatelineessä
  • jääsauva+apusauva
  • heittoköysi
  • lantiovyöllä varustettu reppu
  • täydellinen vaihtovaatekerta vesitiiviisti pakattuna
  • eväät ja kuumaa juotavaa
  • työkalut ja luistimen varaosia omien luistimien säätöä ja korjauksia varten
  • sideharsoa ja laastareita
  • hypotermiapussi 8esim. iso jätesäkki)
  • riittävästi rahaa yllättäviäkin tilanteita varten
  • iloista mieltä

Suositeltavat varusteet seuran retkillä:

  • polvi-ja kyynärsuojukset
  • solumuovinkappale istuinaluseksi tauoille
  • 2 kpl muovipusseja kastuneiden jalkineniden vuoraamiseen
  • suojalasit ja/tai aurinkolasit
  • puukko ja tulitikut
  • kartta ja kompassi
  • kamera
  • kännykkä
  • taukotakki tai -liivi
  • janojuomaa
  • varaenergiaa

Onnistuneen retken edellytykset:

Kun tulet retkelle:

  • pakkaa ja tarkista varusteesi jo edellisenä iltana
  • muista eväät ja riitävästi juomaa
  • tule ajoissa kokoontumispaikalle
  • pysäköi autosi niin, ettei se haittaa muuta liikennettä

Lähtöpaikalla:

  • jos olet mukana ensimmäistä kertaa, ilmoittaudu retken johtajalle ja esittele itsesi.
  • retkenvetäjä kokoaa kaikki yhteen ja kertoo retkisuunnitelman
  • jos joukko jaetaan eritasoisiin ryhmiin, valitse itsellesi sopiva ryhmä

Retkellä:

  • älä ikinä luistele retkenvetäjän ohi!
  • vaarallisissa paikoissa pidä riittävä etäisyys edellä luistelevaan
  • pysy aina näköetäisyydellä ryhmästä. Älä venytä letkaa äläkä sooloile
  • pidä silmällä muita retkeläisiä. Jos joku kaatuu pahasti tai jää pettää, kiinnitä muiden huomio pilliin puhaltamalla.
  • ryhmästä voi poistua vain retkenjohtajan luvalla.

Palattaessa takaisin:

  • älä kiiruhda retken vetäjän ohi edes rantaa tultaessa

Turvasäännöt retkillä:

  1. älä luistele yksin
  2. vetäjä johtaa
  3. älä tingi turvavälineistä- petät vain itseäsi
  4. johtaja luistelee aina ensimmäisenä
  5. pysy porukassa
  6. älä sooloile
  7. pidä silmällä kavereitasi
  8. jätä reilu turvamarginaali, älä ota riskejä
  9. opettele turvavälineiden käyttö jo kotona ja kehitä jäätaitojasi retkillä
  10. muista että sinä itse vastaat turvallisuudestasi.

Suomen Retkiluistelijat ry on Suomen Ladun jäsenyhdistys.

Julkaistu MitäMissäMilloin-2009; Kustannusosakeyhtiö Otava.

Laatinut:

Maarten J. Odde de Bonniot

Luisteluliiton projektipäällikkö