Yhdenvertaisuussuunnitelma

Suomen Luisteluliitto haluaa toimia esimerkkinä ja edelläkävijänä. Liitto haluaa omalta osaltaan tuoda esille erilaisia yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä näkökulmia järjestötyössä ja urheilun kentässä sekä omassa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä suoraa ja välillistä syrjintää.

Yhdenvertaisuuskysely 2015

Yhdenvertaisuuskysely ja suunnitelmat ovat osa työhyvinvoinnin kartoitusta ja auttaa osaltaan kehittämään työhyvinvoinnin seurannan painopisteitä sekä tarpeen mukaan korjata eriarvoiseen kohteluun johtavia käytänteitä.

Yhdenvertaisuuskysely toteutettiin VALO:n kyselyn pohjalta kesän 2015 aikana. Lajiliitossa vastaajien kesken vallitsee yleinen mielikuva osallistumisen helppoudesta ja ympäristön suvaitsevaisuudesta. Vastaajat ovat kokeneet Luisteluliiton toiminnan pääpiirteittäin yhdenvertaiseksi. Kehityskohteina mainittiin erityisryhmien, mm. vammaisten ja vähävaraisten toiminnan järjestäminen.

Muutama kyselyyn vastaajista oli kokenut törmänneensä syrjintää kertaluontoisesti, sen arveltiin tapahtuneen iän, sukupuolen tai mielipiteen vuoksi. Vastaajat kaipasivat myös toimintaohjetta syrjintätapauksien varalle ja tietoa, miten niitä käsitellään.

Tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut

  1. Runsaampi tiedonjako erityisryhmien tapahtumista, lajikokeilusta ja harrastusmahdollisuuksista
  2. Toimintaohje syrjintätapausten varalle
  3. Yhdenvertaisuustavoitteiden seuranta

Toimenpiteet ja vastuut yllä lueteltuihin kohtiin

  1. Liiton viestinnän aktoiviminen: Sisäinen viestintä, Some ja nettisivut (osa-alueiden viestintävastaavat)
  2. Nimetään vastuuhenkilöt ja kirjoitetaan ohje sekä yhdenvertaisuustavoitteet mm. liiton nettisivuille (puheenjohtaja, urheilutoimenjohtaja, toimistopäällikkö)
  3. Toteutetaan yhdenvertaisuuskysely kahden vuoden välein (toimistopäällikkö)

Miten ja miksi yhdenvertaisuussuunnitelma laadittiin?

Yhdenvertaisuussuunnitelma tehtiin ensisijaisesti Luisteluliiton tarpeisiin ja liiton näkökohdista. Sen tarkoitus on myös viestiä liiton jäsenseuroille yhdenvertaisuuden tärkeydestä ja jakaa tietoa yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytyksistä järjestötoiminnassa. Yhdenvertaisuussuunnitelma toimii myös valtionavun hakemista ajatellen, yhtenä hakemuksen osana.

Suunnitelman rakentaminen aloitettiin toteuttamalla yhdenvertaisuuskysely, joka lähetettiin liiton työntekijöille, liittohallitukselle ja työryhmien jäsenille. Kyselyn pohjana käytettiin VALO:n räätälöimää yhdenvertaisuuskyselyä. Sen avulla kerättiin tietoa tämänhetkisestä yhdenvertaisuustilanteesta ja saatiin kattava kuva yhdenvertaisuustilanteesta pikaluistelun järjestökentässä. Yhdenvertaisuussuunnitelman painotukset ja toimenpide-ehdotukset muotoiltiin kyselyn tulosten perusteella.

Prosessin vastuuhenkilönä toimi Suomen Luisteluliiton järjestökoordinaattori Elina Kalminen. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa olivat mukana liittohallituksen jäsenet, liiton työryhmien jäseniä sekä toimiston henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä. Valmiin suunnitelman hyväksyi Suomen Luisteluliiton liittohallitus. Suunnitelman toteutumista tarkastellaan vuosittain, kysely uusitaan tarvittaessa, viimeistään suunnitelman päivityksen yhteydessä.

Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa?

Yhdenvertaisuuden perusajatus on se, että kaikki ovat samanarvoisia ja ketään ei saa syrjiä henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan tarkoita kaikkien ihmisten kohtelemista samalla tavoin, vaan voi tarkoittaa myös lähtökohtien ja mahdollisuuksien tasavertaistamista. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa yhdenvertaisuuden edistämiseen, ja tasa-arvolaki kieltää syrjinnän.

Mitä syrjintä tarkoittaa? Mitä laki nimeää syrjinnäksi?

Yhdenvertaisuuslain 3. luku keskittyy yksilöimään syrjinnän kiellot.
Perusmuotoisena 3.luvun 8§ 1 momentti kuuluu seuraavasti:

8§ Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

8§:n toisessa momentissa kielletään välitön ja välillinen syrjintä. Luvun 3 pykälissä määritellään välitön ja välillinen syrjintä, positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus, erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet, häirintä ja vastatoimien kielto.

Mikä on työntantajan näkökulma ja vastuu työyhteisön yhdenvertaisuudesta?

Yhdenvertaisuuslaki mainitsee työnantajan velvollisuuksista seuraavaa (YL 1325/2014, luku 2, 7§)

7§ Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.

Työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valitulla luottamusmiehellä tai, jos tällaista ei ole valittu, työsopimuslaissa tarkoitetulla luottamusvaltuutetulla tai muulla sellaisella henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Sama oikeus on myös työsuojeluvaltuutetulla.

Tasa-arvolaissa mainitaan seuraavaa työnantajan velvollisuuksista (TL 609/1986, 6§)

6§ Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa
Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat

1) toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;

2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;

3) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa;

4) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;

5) helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin; ja

6) toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.

Yhdenvertaisuuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
Tasa-arvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609